"Suomalainen liikenainen Anita Nuutinen surmataan Moskovassa hämärissä olosuhteissa. Poliisi on kiinnostunut hänen henkivartijansa Hilja Ilveskeron liikkeistä, sillä tämä on jättänyt työnantajansa suojatta juuri ennen surmaa. Hilja ei ole itsekään varma siitä, mikä on hänen osuutensa Anitan kuolmaan.

Hiljan puhelimen vastaajasta löytyy sekä Anitan hätääntynyt avunpyyntö että outo uhkausviesti. Palattuaan Suomeen Hilja vetäytyy maan alle, mutta poliisille on vastattava jo toimiluvan säilymisen takia.

Poliisin lisäksi Hiljan perässä on Anitan yhteistyökumppanin, kiinteistökeisarí Valentin Paskevitsin torpedo. Mutta kuka arvoituksellinen David Stahl todella on? Haluaako hän Hiljalta muutakin kuin tietoja Anita Nuutisesta? Uudessa työssään kansanedustajan turvahenkilönä Hiljalla ei ole enää varaa virheisiin. vähitellen rikosvyyhdin kansainvälinen mittakaava alkaa paljastua. Tiukan paikan tullen Hilja näyttää että hänessä on enemmän petoa kuin pelkkä sukunimi..."

Takakannessa todetaan kirjan olevan "kansainvälisen trillerin piirteitä ammentava tiheä ja koukuttava jännityskertomus, jossa kukkii myös ironia ja huumori". Jaa että missä kohtaa? Huumorista ja ironiasta saattaa käydä yleensä tämän kirjan julkaiseminen. Lehtolaisella on piiiiitkä matka päästä samalle tasolle muiden pohjoismaisten dekkaristien tasolle. Ja ehkä tuo kansainvälisyyden yritt'äminen ei ole ihan hänen tyyliinsä sopivaa. Paha pettymys. Tosi paha.