"Dublinin kaduilla kuljeksii kaksi levotonta sielua. Toinen heistä on amerikkalainen professori Justin Hitchcock, joka on kaupungissa luennoimassa taiteesta. Hurmatakseen viehättävän lääkärin avioerosta toipuva Justin kohtaa pelkonsa ja suostuu verenluovuttajaksi. Hyvällä teolla on kauaskantoisemmat seuraukset kuin Justin arvaakaan.

Myös Joyce Conway on rauhaton. Hän on toipumassa raskaasta menetyksestä, kun oudot unet ja sattumukset keskeyttävät surutyön. Miten Joyce tietää yhtäkkiä kaiken arkkitehtuurista ja puhuu vierasta kieltä? Jokin vetää Joycea Lontooseen magneetin lailla. Vaistonsa ohjaamana hän kuljeskelee suurkaupungi katuja ristiin rastiin, kunnes saa Kuninkaallisen oopperan katsomossa Justinin kiikariinsa. Lyövätkö kahden yksinäisen sydämet pian samaan tahtiin? Suoraan sydämestä on taianomainen ja elämänmyönteinen tarina muistoista, menetyksestä ja uusista mahdollisuuksista."

Ahernin kirjoissa on mukana aina jotain erikoista rakkaustarinan lisämausteeksi, siksi kai minä niitä kuenkin. Ihmemaa selvitti minne kaikki kadonneet tavarat ja ihmiset joutuvat, Yllätysvieras käsitteli mielikuvitusystävää. Sateenkaaren tuolla puolen taisi olla ainoa vähän normaalimpi, paitsi että se koostui muistaakseni sähköpostiviesteistä.

Mitä tapahtuu kun ihminen saa verensiirron, ei ainakaan mitään tavanomaista tässä kirjassa. Mukana on rankempikin aihe, lapsen menettäminen, jota käsitellään kaiken muun touhuamisen sivussa melko hyvin.